tiistai 7. maaliskuuta 2017

Mamallapuram 2.0, eläimet vapaiksi ja köyhyys pois

Mamallapuramin temppeleissäkäynnin hinta oli noussut 2 vuodessa (matkaoppaan tekemisen jälkeen) kaksinkertaiseksi. Vastustin nousua enkä mennyt sisään vaan katsoin temppelit aidan takaa. Aistinautinto ei ollut kovin suuri, mutta eivät ne lähempääkään olisi olleet päräyttäviä. Kallioon hakatut veistokset ja pienet luolatemppelit olivat ilmaisia. Intialaiset ovat kovia kivenhakkaajia. Monet temppelit ovat ulkoapäin veistoksia täynnä. Niitä on tehty yli 1000 vuotta sitten ja niitä tehdään vielä nykypäivänä. Temppeleistä ja veistoksista jäi päällimmäisenä mieleen märkä paita. Molempia katsellessa tuli käveltyä yli tunti ja paidasta oli vaikea löytää kuivaa kohtaa sen jälkeen. Ilma on kuuma ja kostea (varmaankin koska Bengalinlahti on vieressä). Vuoden keskilämpötila Mamallapuramissa on 28 astetta. Paita kastuu myös ravintolassa käydessä parinsadan metrin päässä ja illallakin hotellissa tuntuu hikoilevan vaikka kattotuuletin on päällä. Eipä täällä tule paljon rehkittyä. Iisisti pitää ottaa. Ihmettelen vain, miten intialaiset tekevät ruumiillista työtä tässä kuumuudessa. Työntekijöillä on monesti vain lannevaate ja hihaton paita päällä. Silti on saavutus saada jotain aikaan tässä lämmössä. Intialaiset ovat kai geneettisesti sopeutuneet ilmastoon.

Yhdessä ravintolassa intialainen tarjoilija kysyi minulta suomeksi "olenko suomalainen?" ja seuraavaksi "mitä kuuluu?" Hän oli käynyt Helsingissä. Ravintolassa oli myös nuori suomalaisnainen, joka oli varmaan häntä opettanut (ja tuonut Suomeen visiitille). Nainen sanoi, että illalla (katto)ravintolassa esiintyy suomalaisbändi. Kuulosti houkuttelevalta, mutten kuitenkaan mennyt bändiä katsomaan. Iltaisin on mukava seikkailla netissä (sähköposti, Facebook, Intian lehdet, Wikipedia jne.) ja pimeässä liikkuminen Intiassa tuntuu riskiltä (hätävarjelun liioittelua luultavasti). Turistien vaikutus Intiaan on sitä paitsi negatiivinen - he tuovat mukanaan liharavintolat. Mamallapuramin turistighetossa mainostetaan paljon kalaravintoloita (muutakin lihaa toki saa). Turistigheton ulkopuolella enemmistö ravintoloista on kasvisravintoloita. Oli vähän vikatikki tulla turistirysään, mutta täällä tuli todettua, että peri-intialainen kaupunki on parempi (ravintotottumuksiltaan).

Mikä saa minut pitämään Intiasta ja tulemaan tänne? Syy on vähän sama kuin eläinoikeusasioissa: en saa nukuttua kunnolla, jos en tee jotain kärsivien olentojen auttamiseksi. Eläimet eivät saa liikkua eläintiloilla riittävästi Suomessa ja ne tapetaan ennenaikaisesti. Intiassa kaikki ihmiset eivät saa syötyä joka päivä riittävästi ja köyhyys rajoittaa monen intialaisen elämää - ei voi tehdä sitä mistä tykkäisi. Mitä voin tehdä eläinten hyväksi Suomessa? Olla syömättä eläinkunnan tuotteita ja saarnaamalla siitä muillekin. Mitä voin tehdä köyhien hyväksi Intiassa? Ensinnäkin on hyvä tuntea asiaa tarkemmin. Toiseksi voi antaa oman työpanoksensa Intian hyväksi (toivottavasti saan työviisumin lähivuosina Intiaan). Asumalla Intiassa tutustuu intialaisiin paremmin ja voi vahvistaa heidän hyviä puolia ja saada ajattelemaan intialaisen kulttuurin varjopuolia. Hyvä kombinaatio tavoitteistani on elää Intiassa vegaanina, tehdä työtä ja kannustaa intialaisia tekemään samoin. Mitä työtä tekisin Intiassa on suuri kysymysmerkki. Tykkäisin tehdä työtä ihmisten parissa. Tietokoneohjelmointi on peri-länsimaista ja siten eettisesti arveluttavaa (tietokoneet on kehitetty liharuoan voimalla). Järjen käyttö on sallittua. Kohtuullinen toimeentulo pitäisi olla jokaisen ihmisen perusoikeus. Liika työnteko on pahasta samoin kuin työttömänä oleminen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti