Huijareita

Maanantaina harjoittelin pankkiautomaattien käyttöä. Pankkeja Intiassa on varmasti yli 20 erilaista, suuria ja pieniä, valtakunnallisia ja alueellisia. Paharganjissa on 1 automaatti - Citibank. Pankkikonttoreita täällä ei ole. Matkaoppaassa on varoitettu nostamasta rahaa kadulla. Homma pitäisi tehdä konttorissa. Yleensä suurin kertanosto on 10 000 - 15 000 rupiaa, Citibankissa 40 000. Katsoin netistä Citibankin ATM:iä ja löysin yhden, joka oli matkan varrella Connaught Placelle, jonne olin maanantaina menossa. Google Mapistä löysin ATM:n sijainnin, mutta osoitekentässä luki erään rakennuksen 3. kerros, vaikka valokuvan talossa oli vain 2 kerrosta. Löysin maanantaina ATM:n, mutta talossa ei ollut kuin 2 kerrosta ja pankkikonttoria ei ollut missään lähellä. Menin kuitenkin ATM:n luo. Yleensä kaikki ATM:t sijaitsevat konttorin vieressä saluunan ovin varustettuina. Konttori on auki päiväsaikaan, mutta ATM on auki 24 h. ATM:t ovat siis lukitsemattomia - kuka tahansa voi tunkea sisään koppiin, kun toinen on nostamassa rahoja. Työnsin kortin laitteeseen ja se kysyi PIN-koodia. Samalla takanani mies tuli koppiin ja avasi ATM:n taakse vievän oven. Näppäilin PIN-koodin, mutta laite ei kysynyt haluttua nostosummaa. Samalla ATM:n takana ollut mies tuli ulos ATM:n takaa ja meni kadulle. Pelkäsin, että hän oli napannut kortin numeron ja PIN-koodin ja oli nyt menossa tekemään kortista kopiota. ATM pyysi syöttämään kortin sisään. Pelkäsin, että koko automaatti on huijaus. Menin turisti-informaatioon ja kerroin tilanteeni. Virkailija ei ollut huolissaan ja antoi Citibankin osoitteen. Se oli lähellä turisti-informaatiota erään rakennuksen 3. kerroksessa. Osoite oli juuri sama kuin internetissä. Siellä virkailija sanoi, että heillä on todellakin automaatti kyseisellä paikalla ja huolta ei pidä kantaa - automaatti on virallinen. Huokasin helpotuksesta - pankkitilini ei taidakkaan tyhjentyä huijarien takia. Jälkiviisaus: automaatti kysyy kortin tyyppiä "debit, current, credit". Jäin varmaankin miettimään, mitä siihen vastaisin, ja automaatti keskeytti sen takia tapahtuman. Nostin 2 kertaa maanantaina rahaa credit-valinnalla. Jatkossa kokeilen varmaankin debit-valintaa.

Tänään kävin Airtelin toimistossa SIM-korttia ja 4G:tä hakemassa. Toimistossa oli vuoroautomaatti, mutta eräs virkailija sanoi hoitavansa minun tapauksen jonon ohi. Hän otti kopiot passista ja viisumista, liimasi kaavakkeeseen passikuvan, kysyi hotellin osoitteen ja intialaisen yhteyshenkilön puhelinnumeron (hotellin omistaja). Sitten hän antoi SIM-korttipaketin ja kysyi paljonko haluan puheaikaa ja datamäärää. Hinta oli 999 rupiaa 28:lta päivältä. Sitten hän pyysi nimikirjoitukseni papereihin. Katsoin otsikkoa "Endorsement" ja se vaikutti hieman oudolta. Olen kyllä tottunut kummallisiin englanninkielisiin otsikoihin, enkä kehdannut tarkistaa sanakirjasta sanan merkitystä. Lisäksi ihmettelin, miksi hakemuksessa ei ollut liittymän puhelinnumeroa, vaikka SIM-paketissa oli. Kirjoitin kuitenkin allekirjoitukset papereihin. Kysyin milloin yhteys alkaa toimia. Virkailija vastasi kello 16 tänään. Pyysin maksusta kuittia, mutta hän antoi vain kapean liuskan, josta ei käynyt ilmi juuri mitään. Kun tulin hotelliin kello 16 jälkeen, kysyin hotellin omistajalta, onko hän saanut puhelinsoittoa Airteliltä. Ei ollut. Minua alkoi huolestuttaa. Katsoin sanakirjasta, mitä "endorsement" tarkoittaa. Se on "kannatus, tuki tai (sekin, kuitin) allekirjoitus, vahvistus". Nyt olin varma, että kyseessä oli huijaus. Maksoin virkailijalle 999 rupiaa ja korvaukseksi sain aktivoimattoman SIM-kortin. SIM-korttipaketin sisältä löysin oikean hakemuksen, jossa jo otsikossa luki Airtel ja prepaid. Olin täyttänyt humpuukikaavakkeen, joka oli muodoltaan ja kysymyksiltään aika lähellä oikeaa kaavaketta. Toivon vain, että huijari ei tule vaatimaan minulta kannatukseksi tai tueksi enempää rahaa (esim. 100 000 euroa). Minun osoitteeni Delhissä ja Suomessa hänellä kyllä on ja passini ja viisumini tiedot. Kaavakkeessa oli monia kohtia ja kaikkia kohtia en lukenut läpi. Esim. mahdolliseen summa-kenttään voi kirjoittaa myöhemmin haluamansa summan. Toivottavasti opetus maksaa minulle vain tuon 999 rupiaa. Jopa suuren yhtiön virallisessa toimistossa asiointi on vaarallista. Kaikki pitäisi tarkistaa 2-3 kertaan. Huijareita on kaikkialla. Keskiviikkona hankin lisää passikuvia ja torstaina menen toiseen konttoriin SIM-korttia ostamaan.