Suurin ongelmani Intiassa on ratkaistu - ripuli meni itsestään ohi. Sen sijaan minulla on kohtalaista ummetusta, mutta sen kanssa eläminen on hieman ripulia helpompaa. Ilo uutisesta oli suuri - nyt Intia tuntuu taas mukavalta paikalta ja ruokakin maistuu. Pienemmistä ongelmista käteisen hankkiminen on suurin. Päivässä ATM:stä voi nostaa 2000 tai 2500 rupiaa ja sekin tulee 2000 rupian setelinä, jolla ei ole käyttöä - se on liian suuri raha. Tänään menin vaki-ATM:ään kello 11. Siellä sanottiin, että käteistä tulee kello 13. Tulin paikalle uudestaan 12.15, jolloin ATM:ssä oli tunnin jono. Jonotin auringonpaisteessa ja sain rahani. Pitäisi kysyä pankeista, saako Visa-kortilla nostettua tiskiltä 10000 rupiaa kerralla. Turisti-informaatio sanoi niin, mutta vakipankissani se ei ollut mahdollista. Käteistä minulla on vain alle viikon varalle. Gujaratiin mennessä sitä olisi hyvä olla enemmän, mutta käteistä on hankala hankkia. Niukkoja Euro-seteleitäni en haluaisi vaihtaa heti matkani alkuvaiheessa - niitä voidaan tarvita myöhemminkin.
Paharganj on Delhin turistimekka, mutta juttelemaan täällä ei pääse juurikaan muiden kanssa. Hotellissani on 13 huonetta, joista alle puolet on turistien käytössä. Yhteistä oleskelutilaa vieraille ei ole kuin 3 penkkiä reseptsuunia vastapäätä - se ei ole kovin sosiaalinen tila. Kadulla turisteja näkyy 50 metrin välein. Turistiravintoloita alueella on noin 10, mutta kerrallaan asiakkaita ei ole kuin 1-3. Yksinäiset matkailijat myös syövät yksin. Pari kertaa olen tullut ravintolaan, kun toinen turisti on ollut syömässä ateriaansa, mutta en ole viitsinyt istua seuraan, koska hän olisi pian lähdössä ja minä olen vasta tulossa. Seuraus tilanteesta on, että juttelemaan turistien kanssa en ole juuri päässyt. Lisäksi syön usein ATM:llä käydessäni Connaught Placella, jossa turisteja ei ole ravintolaa kohti sen enempää. Lisäksi syön usein kansankuppiloissa, joissa muita turisteja ei ole. Toivottavasti jatkossa elämäni on sosiaalisempaa.
Olen haeskellut ylijännitesuojaa kännykkääni ja tablettiani varten, etteivät ne menisi rikki, kun niitä ladataan intialaisella verkkovirralla, joka sisältää jännitepiikkejä. Tutkimukseni tulos on, että ylijännitesuojaa ei kannata ostaa. Pienempi syy on se, että ne eivät takaa 100% suojaa - jännitepiikkejä on monenlaisia. Suurempi syy on se, että ylijännitesuoja pitää kytkeä maadoitettuun pistorasiaan, joita Intiassa ei ole. Ilman maadoitusta suojaus ei toimi. Suomessakin minulla oli ongelmia jännitepiikkien kanssa - pöytätietokoneeni emolevy meni rikki ilmeisesti jännitepiikin seurauksena. Ostin ylijännitesuojan ja luulin, että emolevy nyt kestää. Eipä kestänyt. Syy suojaamattomuuteen oli, että olohuoneeni pistorasia ei ollut maadoitettu, joten ylijännitesuoja ei toiminut. 2 kertaa emolevy siis rikkoontui ja asialle ei voi yhtään mitään. Täällä Intiassakin pitää vain rukoilla Allahia, etteivät jännitepiikit tuhoa elektroniikkaani. Niitä ei voi suojata mitenkään.
: )
VastaaPoistaNew Delhin lentokentällä, T3 terminaalissa on Surya namaskar (aurinkotervehdys / jooga sarja)veistos.
VastaaPoistaHei, Nimeni on Clinton Barkley, ja olen kuullut tämän tyhjät ATM-kortit jo jonkin aikaa ja en ole koskaan maksanut kiinnostusta epäilysten vuoksi. Kunnes eräänä päivänä löydän hakkeroivan kaveri nimeltä MAX. Pyysin tyhjät ATM-kortit. He sanoivat, että kortti on suunniteltu satunnaiseen käteisrahan nostamiseen ilman, että hänet huomataan, ja sitä voidaan käyttää kaikenlaisiin ilmaisiin online-ostoihin. Tämä oli järkyttävää ja minulla oli vielä epäilyksiä. Sitten annin sen kokeilla ja pyysin korttia ja sovittuja ehtoja. Neljä päivää myöhemmin sain korttini ja yritin lähimmän yllätyksen lähimmästä ATM: stä. Se toimi kuin taikuutta. Voisin vetää 3000 dollaria. Tunsin vain, että tämä voisi auttaa niitä, jotka tarvitsevat rahoitusvakautta. Tyhjät ATM-kortit ovat todella muuttaneet elämäni. Jos haluat ottaa heihin yhteyttä, tässä on sähköpostiosoite (atmcardservice43 @ gmail.com) ja uskon, että he myös muuttavat elämäsi.
VastaaPoista